Järvenpää kasvualustana – evästä uuteen kaupunkistrategiaan
Järvenpää kasvualustana – evästä uuteen kaupunkistrategiaan
Syksy on täällä – ja sen myötä Keski-Uudenmaan kunnat kääntävät katseensa tulevaisuuteen. Uudet valtuustot aloittavat nyt strategiatyötään, jossa linjataan kuntien pitkän aikavälin tavoitteet toiminnalle ja taloudelle. Nyt laaditaan suuntaviivoja, jotka ohjaavat päätöksentekoa useiksi vuosiksi eteenpäin.
Kukin kunta määrittää itse itselleen strategian, jossa heijastuu näkyville paikallisten päättäjien tahtotila ja kunnan tärkeimmät kehittämiskohteet.
Strategiatyössä ratkaistaan siis, mihin teemoihin ja hankkeisiin kukin kunta panostaa lähiaikoina eniten. Talous tuo toki myös omat raaminsa pohdintaan. Nyt on kuitenkin oikea hetki esittää rohkeita tavoitteita ja avata keskustelua oman kotikuntansa tulevaisuuden suunnasta.
Yhteisöverotulot Järvenpään murheena
Järvenpäässä yksi pitkäaikainen tavoite on ollut yhteisöverotuottojen kasvattaminen. Sen perusta on selvä: paikallisten yritysten vahvempi kasvu ja kannattavuus.
Kaupungillamme on mennyt yhteisöverotuloilla asukasta kohden mitattuna varsin heikosti, mikäli vertailemme Järvenpäätä muihin Suomen kuntiin. Viime vuonna Järvenpää keräsi yhteisöveroa 9. vähiten kaikista Suomen yli 300 kunnasta. Siis yhdeksänneksi pienin kertymä per asukas.
Näin yrittäjän päivänä (5.9.) on todettava, että paikallinen yrityskenttämme on kyllä hyvin vireä ja uusia yrityksiä syntyy kaupunkiin paljon – viime vuonna yli 300. Mutta naapurit, kuten Tuusula ja Nurmijärvi, ovat edenneet meitä nopeammin yritysten kasvun ja muilla menestyksen mittareilla.
Järvenpään päättäjien yhteinen tahtotila on ollut jo vuodet selvä: yhteisöverotuottoja tulisi kaupungissamme kasvattaa. Tämä vahva tahtotila ei kuitenkaan ole realisoitunut, vaan teot ovat jääneet tahdostamme jälkeen.
Voisi myös rehellisesti todeta päättäjänä, että olemme varmasti epäonnistuneet kaupunkina tarjoamaan yrityksille houkuttelevan ympäristön ohella myös niiden kasvua kiihdyttäviä tekijöitä.
Eräs tällainen tekijä voisi olla selkeän yritysalustan luominen, joka tukisi menestyksen mahdollisuuksia ja toisi oikeanlaisia sykäyksiä kehitykselle. Järvenpään yritys- ja elinkeino-ohjelman yhteydessä on mainittu eräs tällainen alusta, “kasvu-hub”, mutta konkretia on sen toteuttamiseksi jäänyt uupumaan.
Kasvua kiihdyttävä alusta ei edellyttäisi tai vaatisi välttämättä miljoonaluokan rahallisia panostuksia. Kasvu-hubin kaltainen yritysympäristö voisi olla esimerkiksi tilojen tarjoamista yhteiskäyttöön edes osittain kaupungin mahdollistamana, yritysverkostojen vahvistamista ja yhteisten tapahtuma-alustojen rakentamista.
Pienillä, mutta oikea-aikaisilla teoilla voidaan saada kasvua harppaamaan. Siitä hyötyisivät niin yritykset kuin koko Järvenpää.
Työllisyysalueen ja uusien innovaatioiden voimaa hyödynnettävä
Työllisyysalueiden aloitettua toimintansa voivat kunnat nyt myös yhdistää yrityksiä ja työnhakijoita aivan uudella tavalla. Kun kunnat vastaavat alueen työllisyyden edistämisestä itse, muodostaa se mahdollisuuksia palveluiden räätälöinnille juuri paikallisia olosuhteita huomioivaksi. Samalla kuntien tarpeet parantaa alueensa kohtaantoa ja työllistymistä sekä edistää yritysten kasvuhaluja tarkoittavat uusien ratkaisujen etsimistä.
Kesän 2025 nuorten Kesätori oli mainio esimerkki innovoinnista Järvenpäässä: nuoret kykenivät työllistämään itseään yhteistyössä yrittäjien, kaupungin ja asiakkaina toimineiden kaupunkilaisten kanssa.
Samanlaista ennakkoluulotonta yhteistyötä tarvitaan lisää, erityisesti kun työllisyys- ja yrityspalveluita kehitetään jatkossa rinta rinnan. Vahvempiin kasvutekoihin olisi nyt tartuttava.
Kuntastrategioilla luodaan parhaimmillaan kasvua – yhteistä alustaa, joka tukee asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen yhteistä kehitystä. Nyt on hetkemme nähdä oma Järvenpäämme uudenlaisena mahdollistajana.
Yhteisellä tahdolla voimme tässä onnistua.
Syyskuisin strategiaterveisin,
