Kohti uutta vuotta ja uusia kaupunkipolitiikan haasteita
Kohti uutta vuotta ja uusia kaupunkipolitiikan haasteita
Tervehdys kaikille! Rauhallisen joulunajan jälkeen on jälleen vuoden vaihtuessa koittanut uuden ajan alku. Paljon on kaupunkipolitiikan saralla luvassa tällekin vuodelle, kun kaupunki jatkaa taloushaasteidensa selättämistä ja toimintaympäristömme jatkuu sumuisena monellakin eri tapaa.
Mennyt syksy oli kaupunkipolitiikassa kiireinen ja tiivistahtinen. Käsittelyssämme oli monia päätöksiä, jotka vaikuttavat myös tuleviin yhteisiin haasteisiimme. Kaupungin talous ei edelleenkään ole helpossa jamassa. Tulevien vuosien investointiohjelmamme karsimisesitykset ovatkin talven aikana saapumassa ensin lautakuntiin – ja aikanaan lopulta kaupunginvaltuustoon. Ennen karsimispäätöksiä kaikki uudet investoinnit ovat Järvenpäässä jäissä.
Joulukuun valtuustossa käsittelimme mm. Järvenpään asunto-ohjelmaa sekä kaupungin vuorovaikutteista päätöksentekoa ja aktiivista viestintää peräänkuuluttavaa osallisuuden periaatetta. Samaan aikaan kaupunkikehityslautakunnassa aiheena oli kaupungin alkaneen vuoden 2024 kaavoitussuunnitelma, K- Citymarketia laajentava asemakaavahanke sekä vuotuisen Järkevä-palkinnon jakaminen. Näistä aiheista lisää tässä uuden vuoden politiikkakatsauksessa.
Järvenpään asunto-ohjelmasta: miten asumista säädellään tulevaisuudessa?
Järvenpään asunto-ohjelmaa käsiteltiin joulukuun kaupunginvaltuustossa sangen perinpohjaisesti ja runsaan keskustelun sävyttämänä. Lopulta asumisen laatua koskeva ohjelma todettiin valtuuston keskustelussa niin keskeneräiseksi, että se päätettiin yksimielisesti palauttaa takaisin kaupungin viranhaltijoiden valmisteltavaksi. Evästimme samalla valmistelijoita siitä, mistä kaipaisimme vielä lisätietoa ennen ohjelman tuomista uudelleen käsiteltäväksemme.
Pidin ohjelmaan liittyen myös puheenvuoron, jossa kannatin asunto-ohjelman palautusta valmisteluun. Esitin puheeni aikana kysymyksiä liittyen ohjelman kohtiin, joita olisi ehdottomasti tarkennettava ennen sen jatkokäsittelyä. Asunto-ohjelma oli muuttunut merkittävästi kaupunginhallituksessa, jossa siihen oli tehty useita viranhaltijaesityksestä poikenneita muutosesityksiä. Huoleni liittyvät juurikin tehtyjen muutosten mahdollisiin seurauksiin.
Järvenpään asuntopolitiikan tulisi olla ennustettavaa, vakaata ja sen tulee perustua maltilliseen sääntelyn tasoon. Sen tulisi myös huomioida asumiseen liittyviä meitä suurempia trendejä, kuten esimerkiksi riittävän vuokra-asuntotuotannon varmistamista.
Lähtökohtaisesti uskon siihen, että asuntoja tarjoavat ja asuntoja etsivät löytävät lopulta kompromissin asuntokauppojen syntymiseksi. Asuminen ei nimittäin ole vain väljyyttä. Ihmiset valitsevat kotinsa sijainnin, hinnan ja laatuun liittyvien kriteerien kompromissina (tämä tulee esille myös asunto-ohjelmaa varten teetetyissä asukaskyselyissä), ja asuntoja tarjoavat noudattavat tuotannollaan mieltymyksiä parhaansa mukaan.
Näen mahdollisena vaarana, että säätelemme rakentamista nopeilla muutoksilla jopa kaupunkimme houkuttelevuutta haittaavasti. Tätä toki asumiskustannusten kasvaminenkin jo voi tehdä. On muistettava, että Järvenpäähän muutetaan usein paremman hinnan, sijainnin ja laatusuhteen perässä pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista.
Edellytin puheenvuoroni aikana myös selvennettävän, oliko valtuuston käsittelyyn tulleessa ohjelman versiossa arvioitu riittävästi sen vaikutuksia kaupungin talouteen – ja sitä, ovatko seuraukset välttämättä haluttuja. Valtaosa kaupunkimme menoista on nykyään kasvatuksesta ja koulutuksesta johtuvia. Lapsiperheet tuottavat meille menoja, mutta Järvenpää haluaa – syystäkin – olla lapsiperheille houkutteleva kaupunki. Kaupunki ilman lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia on nopeasti taantuva paikka.
Tehdyillä muutoksilla olisi nähdäkseni vaarana päätyä ojasta allikkoon, mikäli uudella asunto-ohjelmalla heikennettäisiin maanmyynti- ja vuokratuloja ja lisättäisiin nopeasti menojemme kasvupainetta. Tätä mahdollisuutta ei toisaalta voinut aukottomasti todeta, sillä asunto-ohjelmasta oltiin joulukuun valtuustossa päättämässä ilman riittävää vaikutusarviointia. Ohjelma palautui onneksi vielä takaisin valmisteluun, jotta näihin kysymyksiin saadaan (toivon mukaan) kattava selvitys talven aikana.
Kirjoitan tästä aiheesta lisää, kun uudelleen valmisteltu asunto-ohjelma aikanaan saapuu taas valtuustoon.
Asunto-ohjelman suhteen tein myös yhteistyötä yli puoluerajojen – kirjoitin nimittäin kaupunkikehityslautakuntamme puheenjohtaja Nea Kareniuksen (sd.) kanssa kaupunginhallituksen tekemien muutosten vaaroista Keski-Uusimaa -lehteenkin.
Kaavoituskatsaus: Mitä Järvenpäässä kaavoitetaan vuonna 2024?
Vuosittain julkaistavassa kaavoituskatsauksessa on poimittuna alueet, joissa on tulevaisuudessa tapahtumassa kehitystä ja muutoksia. Kun kaupunkimme kasvaa strategiamme mukaisesti kestävästi ja hallitusti, syntyy myös uusia asuinalueita ja uusia täydennysrakennuksia jo olemassa oleville alueille.
Alkaneen vuoden kaavoitussuunnitelmaan on aikataulutettu yhteensä 13 asemakaavan valmistelun kohdetta, joista 4 on ollut vireillä jo kuluvana vuonna. Niiden lisäksi on valmisteilla 43 tulevaa asemakaavan valmistelun kohdetta sekä kiinteistönomistajien alustavien neuvottelujen tai suojeluarvoja omaavia kohteita 19 kappaletta.
Oheisesta suunnitelmakartasta selviää, että tänä vuonna kaupunkikehityksessä edistetään mm. kaupungin ydinkeskustan kaavahankkeita (esimerkiksi nykyisen Virastotalon kohdalla), Terholan laajentuvaa asuinaluetta sekä Jampan keskustan uutta asemakaavaa palaneen ostoskeskuksen kohdalta. Myös yritysalueita kehitetään Svengin ja Intron alueilla.
Nämä hankkeet esitellään myöhemmin ja asetetaan julkisesti nähtäville, jotta kuka tahansa kaupunkilainen voi antaa niihin liittyen kommentteja ja palautetta ennen päätöksentekoa. Suosittelenkin seuraamaan kaupungin viestintäkanavia, joissa tiedotetaan myös vireillä olevista uusista kaavanhankkeista!
On tärkeää, että Järvenpäätä kehitetään monipuolisesti esimerkiksi uusien yritys- ja asuinalueiden kautta. Kasvava kaupunki on Suomen mittakaavassa jo harvinaisuus – valtaosa kunnista kärsii muuttotappiosta ja supistuvasta asukasluvusta. Kun kasvumme on hallittua ja kaupungin kannalta kestävää, se palvelee Järvenpäätä parhaiten ja auttaa meitä palveluidemme tuottamisessa ja rahoittamisessa.
Järvenpään Citymarketin laajennus tuo uusia liiketiloja ja parempia palveluita
Kaupunkikehityslautakunta käsitteli vuoden viimeisessä kokouksessaan maailman parhaaksi ruokakaupaksikin muutama vuosi sitten valitun K-Citymarket Järvenpään asemakaavahanketta. Kesko on ilmaissut halukkuutensa laajentaa ruokakaupan pinta-alaa merkittävästi.
Uudessa asemakaavassa koko nykyinen Citymarketin parkkipaikka aiotaan täydennysrakentaa osaksi nykyistä kaupparakennusta, ja autopysäköinti sijoitettaisiin kokonaisuudessaan maanalaiseen parkkihalliin. Lisäneliöt eivät ole tulossa pelkästään ruokakaupan tarpeisiin, vaan rakennukseen on tulossa laajennuksen yhteydessä myös muita liiketiloja. Näin Citymarket ottaa askelia kohti Prisma-keskuksen kaltaista pienoiskauppakeskusta, joka tarjoaa ruoan ja käyttötavaran ohella myös muita palveluita yhä enenevissä määrin.
Asemakaavaan liittyen oli saapunut muutama huomautus, jotka lautakunta käsitteli kokouksessaan. Esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskus edellytti kaupungin toteuttavan selonteon siitä, miten laajennushanke vaikuttaa toimivan kilpailun näkökulmasta Järvenpään muiden kaupan toimijoiden toimintaedellytyksiin (riittääkö esim. ostovoimaa kaikille). Selvitysten perusteella tulee lisäksi ELY-keskuksen mukaan vielä arvioida, tuleeko kaupallisten palvelujen painopisteisiin kaupungissa muutoksia.
Tähän ELY-keskuksen huoleen totesimme, että kaavamuutosalue kuuluu Järvenpään keskusta-alueen osayleiskaavaan, jonka laadinnan yhteydessä on tutkittu ja arvioitu sen kaupallisia vaikutuksia. Kaavamuutoksen kohteena on jo olemassa oleva Citymarket ja sen laajennus, jota kehitetään samanaikaisesti keskustan suurempien asemakaavahankkeiden (kuten Bulevardikorttelin ja OP:n korttelin) rinnalla.
Olen erittäin tyytyväinen Citymarketin laajentamiseen ja kannatin sitä lautakunnassa, sillä saamme hankkeen myötä uusia ja monipuolisia liiketiloja Järvenpään keskustaan. Liiketilojen myötä myös Järvenpään kaupalliset palvelut voivat kehittyä tulevaisuudessa.
Kaavahanke etenee lautakunnasta seuraavaksi kaupunginhallitukseen, ja siitä aikanaan valtuuston käsiteltäväksi.
Osallisuuden periaatteesta: kuunteleeko Järvenpää asukkaitaan riittävästi?
Valtuusto käsitteli joulukuussa osallisuuden periaatetta, joka määrittelee kaupungillemme periaatteen kansalaisten kuulemiseen ja osallistamiseen eri päätöksenteon vaiheissa. Periaatteella pyritään tukemaan osallistavaa toimintaa niin asukkaan, päätöksentekijöiden kuin henkilöstönkin toimesta.
Tavoitteenamme on, että kun järvenpääläinen haluaa osallistua, vaikuttaa tai tarvitsee apua, hän löytää siihen tietoa, tapoja ja kanavia. Tässä ovat apuna niin kaikille avoinna oleva Järvenpää-infon palvelupiste Bulevardikorttelissa, kaupungin viestintäkanavat kuin erilaiset osallistavat yhteisötkin, kuten eläkeläis- ja vammaisneuvostot ja erilaiset asukasillat sekä työpajat.
Osallisuuden periaatteen suhteen on muistettava, että kaupunki on olemassa asukkaitaan varten – ei toisinpäin. Kaupungin tehtävä on huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista ja tukea erilaisten palveluiden kautta heidän arkeaan. Siksi on tärkeää kuunnella asukkaiden toiveita ja tarpeita tarkasti. Me kaupunginvaltuutetut ja muut luottamushenkilöt edustamme kaupunkilaisia virallisessa päätöksenteossa, mutta emme todellakaan ole kaikkitietäviä. Järvenpäätä kehitetään parhaiten aktiivisesti vuorovaikuttaen ja monipuolisesti kaupunkilaisten mielipiteitä kuunnellen.
Onkin olennaista, kuinka osallisuuden periaatetta siirretään käytäntöön. Meidän tulee seurata, kuinka esimerkiksi onnistumme uusien asukkaiden tervetulleeksi toivottamisessa ja säännöllisessä tiedottamisessa. Kaupungin käyttämien viestintäkanavien tulee tavoittaa laajasti kaupunkilaisia, jotta tieto kulkee ja esimerkiksi muutoksista palveluihin ollaan perillä.
Strategiamme mukaisesti rakennammekin Järvenpäästä ”yhdessä kaupunkia, jossa järvenpääläisellä on turvalliset juuret ja kantavat siivet”. Tätä työtä myös osallisuuden periaate osaltaan on vahvistamassa.
Lue hyväksymämme osallisuuden periaate painamalla tästä.
Myönsimme Järkevä-palkinnon tänä vuonna järvenpääläisten yrittäjien yhteiselle joulukaupalle
Järvenpään kaupunkikehityslautakunnan päättää vuosittain viimeisessä kokouksessaan Järkevä-palkinnon saajasta. Palkinnolla kannustetaan kaupungissa toimivia yrityksiä, yhdistyksiä ja yhteisöjä sekä yksittäisiä asukkaita toimimaan vastuullisesti ja ympäristön hyvinvointia edistävällä tavalla. Palkinnon saajia voi kuka tahansa ehdottaa kaupungille kalenterivuoden aikana.
Tänä vuonna lautakunnassa päätimme myöntää palkinnon Prisma-keskuksessa joulusesongin aikaan toimineelle järvenpääläisten yrittäjien yhteiselle pop-up -joulukaupalle.
Kannatin lautakunnassa lämpimästi tätä yrittäjien kollektiivin palkitsemista. On ollut hienoa nähdä, kuinka pienyrittäjät voivat olla yhdessä paljon enemmän.
Palkinnolla osoitetaan mielestäni hienosti sitä, kuinka voimme tukea uudenlaisten yritysyhteistyön muotojen kehittämistä Järvenpäässä. Monella pienyrittäjällä voi olla suuri kynnys vuokrata pop-up - tyyppisestikin toimitiloja joulusesonkia varten, mutta yhdessä riskiä tasaamalla Prisma-keskukseen avautunut yrittäjien joulukauppa osoittautui suosituksi järvenpääläisten jouluostosten tekemispaikaksi.
Toivottavasti joulukauppa toteutuu myös ensi vuonna. Paikallista yrittäjää jouluostoksillaan tukemalla lisäämme kaupungin elinvoimaa parhaiten!
Aikaisempia Järkevä-voittajia ovat olleet muun muassa Lidlin Järvenpään jakelukeskus, kaupunginkirjasto, Vaatepuu ja Kierrätyskirppu.
Lue lisää tästä kaupungin uutisesta liittyen Järkevä-palkintoon vuonna 2023. Uutiseen saatiin kommentteja myös joulukaupan eri yrittäjiltä.
Näihin (ja muihin kaupunki- ja aluepolitiikan aiheiden) suhteen minuun voi olla yhteydessä verkkosivuiltani löytyvien yhteystietojen ja somekanavieni kautta.
Haluan vielä toivottaa iloista uuden vuoden alkua kaikille. Nähdään ja ollaan aktiivisesti yhteyksissä myös tänä vuonna!
