19.03.2024

Järvenpäässä ajankohtaista: Kenen rahalla investoidaan ja mistä nyt säästetään?

Järvenpäässä ajankohtaista: Kenen rahalla investoidaan ja mistä nyt säästetään?

Tervehdys kaikille!

Järvenpään kaupunkipolitiikan talven ja kevään aiheet ovat pyörineet haastavan taloustilanteemme ympärillä. Rahamme ovat vähissä. Korkomenot ja kustannukset ovat kasvaneet ja valtionosuuksiimme on iskenyt melkoinen leikkaus. Onkin käynyt hyvin selväksi, ettei kaupungilla ole varaa nykyiseen menotasoonsa. Menot täytyy sopeuttaa tuloihin ja talouden kantokykyymme.

Tässä ajankohtaiskatsauksessa käyn läpi muun muassa Järvenpään säästöjä tulevien vuosien investoinneista. Lisäksi asiaa JYKin kouluhankkeen kustannuksista, keskustan pysäköintihallin tulevaisuudesta sekä K-Citymarketin kaavasta.

Uusi tehtävä: toimin Järvenpään kokoomusryhmän varapuheenjohtajana tänä vuonna

Valtuustoryhmämme järjestäytyi jälleen vuoden ensimmäisen ryhmäkokouksen yhteydessä. Kokoomusryhmää kauden alusta asti luotsannut Tuija Kuusisto luovutti puheenjohtajan tehtävän kokouksessa Seán McLoughlinille. Samalla ryhmä valitsi minut 1. varapuheenjohtajakseen. 

Olen todella iloinen saamastani luottamuksesta, ja kiitänkin kokoomuslaisia valtuutettuja heidän tuestaan uudessa tehtävässä.

Tulemme Seánin kanssa tekemään vahvaa, motivoitunutta yhteistyötä puheenjohtajistoparina. Pyrimme jakamaan ryhmänvetäjän tehtäviä ja vastuuta tulevan vuoden aikana. Olenkin osallistunut jo alkuvuodesta valtuustoryhmien yhteisen neuvottelukunnan kokouksiin. 

Aion syventyä varapuheenjohtajana etenkin ryhmien väliseen yhteydenpitoon ja kommunikaatioon päätettävistä asioista.

Lisätietoa valtuustoryhmämme tehtävistä löytyy tästä Järvenpään Kokoomuksen uutisesta

Me kokoomuslaiset tulemme pitämään esillä etenkin kaupungin talouden asettamista haastavien vuosien jälkeen vakaammalle uralle. Samalla pyrimme pitämään huolta järvenpääläisten verotaakan maltillisuudesta ja sujuvien peruspalveluiden varmistamisesta. Kaupungissamme tehdään todella paljon hyvää, ja vastuullisia valintoja tekemällä meillä on varaa panostaa asukkaiden hyvinvointiin myös jatkossa.

Valtuustoryhmämme kuvattuna vuoden ensimmäisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa.

 

Järvenpää karsii nyt investoinneista: mitä jätetään tekemättä? 

Valtuuston maaliskuun kokouksessa käsittelimme tulevien vuosien (2024–2027) investointeja ja niiden karsintoja. Tiukassa taloustilanteessa olimme hankalan päätöksen edessä: kestävätkö hartiamme tulevien vuosien uutta rakentamista ja muita kaupungin kymmenien miljoonien investointeja?

Kaupunginvaltuustolle esitettiin, että vuosien 2024–2027 investointiohjelmasta karsittaisiin yhteensä 40,8 miljoonaa euroa. Esitys tuotiin valtuustolle, sillä valtuutettujen enemmistö oli marraskuun kokouksen yhteydessä vaatinut kaupungin viranhaltijoita valmistelemaan kaupungin investointimenojen tasapainotusta. Pyrkimyksenä oli saada investointimenot vastaamaan kaupungin heikentynyttä taloudellista kantokykyä. 

Säästöjä esitettiin, sillä jokainen karsittu investointieuro pienentää vastaavasti kaupungin velkaantumista tulevilta vuosilta. Siten säästetään merkittäviä summia myös lainojen korkokustannuksissa.

Valtuusto puntaroikin nyt maaliskuun kokouksessaan esimerkiksi tulevien vuosien tieurakoita, katuvalaistusta, uimahallin ja jäähallin parannusten siirtoa, Mankalan, Kartanon ja JYKin kouluhankkeita sekä kirjaston julkisivu- ja salaojaremontin myöhentämistä.

Kaupunginvaltuusto päätti lopulta säästää investoinneista esitetyn mukaisesti, paitsi..

  1. Mankalan koulun kevennetty peruskorjaus (n. 6,8 miljoonaa euroa) sekä tämän yhteydessä vaadittavat irtaimistoinvestoinnit (210 000 euroa) toteutetaan alkuperäisen aikataulun mukaan alkaen 2024. Rakennuksen kunto edellytti hankkeen toteuttamista mahdollisimman pian. 
  1. Järvenpään Yhteiskoulun (JYK) hankkeen toinen vaihe (Kansakoulunkadun peruskorjaus ja uudisrakennuksen "Noppa"-lisäosan rakentaminen) palautettiin niukasti yhden äänen erolla (26–25) valmisteluun. Palautuksen myötä tähän hankkeeseen palataan myöhemmin uusien toteutusvaihtoehtojen kanssa. 

Kokoomus piti esitettyä Kansakoulunkadun koulurakennuksen peruskorjausta (16,54 miljoonaa euroa, 3 845e/m2) todella kalliina, etenkin kun uuden sijasta hankkeessa peruskorjataan 1950-luvulla rakennettua koulurakennusta. Valtuuston kokouksen aikana tuli lisäksi esille, ettei yli 16 miljoonan euron remontista huolimatta koulua tultaisi mm. saamaan esteettömäksi, ja pintaremonttiin ei juurikaan käytettäisi resursseja. Valtaosa korjausbudjetista upotettaisiin koulun huonokuntoiseen kellariin, jossa pohjavesi nousee maasta kellarikerrokseen saakka.

Uuden investointiohjelman mukaan esimerkiksi kirjastorakennuksemme julkisivu- ja salaojaremontti siirretään 5 vuodella eteenpäin vuosille 2030–2031. Jäähallin hanke siirrettiin vuodelle 2028 ja uimahallin peruskorjaus vuosille 2028–2030. 

Päätimme myös lukuisista pienemmistä säästöistä, kuten Haarajoen puusillan rakentamatta jättämisestä. Silta oli itselleni erityisen merkityksellinen hanke, sillä se olisi edistänyt Haarajoen alueen asukkaiden vapaa-ajan liikkumismahdollisuuksia. Hanke kuitenkin priorisoitiin pois osana tätä 40 miljoonan euron karsintaesitystä. Tämä ei kuitenkaan poissulje sillan rakennuttamista esimerkiksi lähialueen asukkaiden, yksityisten järvenpääläisten yritysten tai muun toimijan voimin. 

Muista karsinnoista voit lukea valtuuston kokouspöytäkirjasta

Kansakoulunkadun koulusta: historiallinen rakennus, joka käy meille kalliiksi

Pidin valtuuston kokouksen yhteydessä lyhyen puheenvuoron liittyen JYKin Kansakoulunkadun koulurakennukseen, jota on aiemmin esitetty peruskorjattavaksi tulevina vuosina yhteensä yli 16,5 miljoonalla eurolla. 

Koin, että korjauksen hintalappu suhteessa siitä saatavaan hyötyyn ei ollut todellakaan riittävä. Olimme alkuperäisen suunnitelman mukaan maksamassa todella suurta hintaa hankkeesta, jossa ei saada rakennuksesta edes esteetöntä eikä välttämättä lapsille turvallista.

Vaikka Kansakoulunkadun rakennus edustaisikin 1950-luvun historiaa, se ei mielestäni ole sellaisenaan yli 16 miljoonan euron remontoinnin arvoinen. Koulurakennus, etenkin sellainen, jonka kellarissa lainehtii pohjavesi, ei ole välttämättä Järvenpäälle arvokas, mikäli se sisältää esimerkiksi merkittäviä riskejä sen tosiasialliselle tai vaihtoehtoisille käyttötarkoituksille, kunnolle, korjattavuudelle ja/tai säännölliselle ylläpidolle. 

Koulukäyttöön suunniteltuna kyseinen rakennus sisältää pitkällä aikavälillä merkittäviä riskejä, joita ei voida täysin sulkea nykytiedon valossa pois.  

JYK-hankkeen yhteydessä onkin todettu:

"Kansakoulunkadun rakennus edellyttää peruskorjausta, jossa haasteena ovat mm. esteettömyys ja energiatehokkuuden parantaminen. Pohjavesi alueella on korkealla ja edellyttää kellaritilojen kuivattamista. Sisäilmariskiä ei korjauksista huolimatta täysin voida poistaa. Tavoitteena on rakennuksen säilyttäminen."

(Edellisen kaupunginvaltuuston vuonna 2018 hyväksymä kaavaseloste) 

Koulurakennusten kuntoon liittyvästä riskistä voidaan hakea esimerkkiä naapurikunnastamme Mäntsälästä. Siellä Ehnroosin yläkoulua yritettiin korjata muutaman vuoden ajan, polttaen hankkeeseen miljoonia, mutta lopulta remontoinnin jälkeenkään koulun päärakennus ei ollut oppijoille ja henkilökunnalle turvallinen. Kävin itsekin tuota koulua sen remonttivuosina 2010–2013. Lopulta rakennus jouduttiin sisäilmaongelmien takia purkamaan, ja kunta rakennutti vasta hiljattain avatun uuden koulurakennuksen vanhan tilalle. Paljon kalliimmalla kokonaishinnalla.

En siis voinut kannattaa Kansakoulukadun säilyttämistä ja remontoimista ilman tarkempaa vaikutusarviointia – ja osoittamista etenkin koulukäyttöön – vain historiallisen kerrostuman perustelemana. Siksi kannatin osaltani JYK-hankkeen palautusta valmisteluun kattavamman selvityksen ja erilaisten vaihtoehtoisten toteutustapojen saamiseksi. 

Järvenpääläiset lapset ja koulun henkilökunta ansaitsevat turvallisen, esteettömän ja heille oikein mitoitetut koulutilat. Kansakoulunkadun kohdalla tätä ei olisi voitu nykysuunnitelmin turvata, kalliista remonttilaskusta huolimatta.

Kokoomuksen valtuustoryhmä puolusti Järvenpään talouden tasapainottamista myös investointien kautta. Kuva: Tiia Östberg.

 

Tarvitaanko Järvenpään keskustaan pysäköintitaloa veronmaksajien rahalla?

Osana investointisäästöjä käsiteltiin myös kaupungin ydinkeskustan pysäköintiä. Kun aikanaan Osuuspankin kortteli (OP-kortteli) alkaa rakentumaan uuden kaavahankkeen myötä, poistuvat nykyään Tupalantieltä löytyvä ilmainen parkkialue uusien asuin- ja liikerakennusten tieltä.

Investointikarsintojen yhteydessä kaupungin viranhaltijat esittivät aiemmasta suunnittelusta poiketen, ettei kaupunki rakennuttaisi vuosina 2030–31 kyseiselle alueelle autojen pysäköintiin suunnattua pysäköintitaloa. Karsinnalla säästettäisiin esityksen mukaan miltei 7 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja.

Ennen valtuuston kokousta myös Järvenpään Yrittäjät otti kantaa pysäköintitalon toteutukseen. Heidän mukaansa pysäköintitalo olisi toteutettava, jotta alueen yritykset eivät menettäisi asiakasvirtaansa OP-korttelin rakentumisen myötä. 

Pidin yrittäjien näkemystä perusteltuna. Kun kaupunkia kehitetään, on asukkaiden ohella pidettävä vahvasti esillä myös yritysten kasvun ja menestyksen edellytyksiä. Osana tätä on myös liikenne- ja pysäköintipolitiikka. Ymmärrän hyvin yrittäjien huolen siitä, että poistamalla nykyisin täysin maksuttomat pysäköintipaikat menetetään myös autoilevien asiakkaiden ostovoimaa lähialueen kauppakeskuksille, jotka voivat tarjota pysäköinnin ostosten tekemisen ajaksi.

 

Valtuuston kokouksessa käytiinkin lopulta keskustelua siitä, tuleeko kaupungin keskustaan rakennuttaa uusi pysäköintitalo veronmaksajien rahoilla, vai olisiko hankkeeseen löydettävissä myös yksityistä toteuttajaa. Kokoomuslaiset valtuutetut – itseni mukaan lukien – pitivät hankalana sitä, ettei kaupungin ydinkeskustaan ole edes kartoitettu yksityisen pysäköintitalon mahdollisuutta. Hanke oltiin toteuttamassa lähtökohtaisesti kaupungin toimesta, veronmaksajan kukkarosta.

Nähdäkseni hankkeella on edellytyksiä tulla toteutetuksi myös yksityisenä pysäköintitalohankkeena. Järvenpään juna-aseman lähettyviltä löytyy jo YIT:n omistuksessa oleva pysäköintitalo. Vapaana olevia parkkipaikkoja löytyy myös vastavalmistuneen Bulevardikorttelin uumenista. En siis näe järkevänä, että kaupunki käyttäisi melkein 7 miljoonaa euroa hankkeeseen, jolla olisi edellytyksiä tulla toteutetuksi myös ilman järvenpääläisten veroeuroja. Siksi en tukenut pysäköintitalon toteutusta valtuuston kokouksessakaan.

Toivon todella, että kaupunki etsii tulevien vuosien aikana pysäköintiin liittyen yksityisiä yhteistyökumppaneita, joilla ydinkeskustan parkkipaikat voidaan toteuttaa markkinaehtoisemmin ja kaupungin kannalta edullisemmin. Rahaa ei ole valitettavasti tuhlattavaksi asti, ja jokaista euroa on tulevina vuosina vahdittava.  

Kohti suurempaa K-Citymarketia - kauppakäytävä tuo liiketiloja myös muille toimijoille

Valtuusto päätti kokouksessaan hyväksyä myös Citymarketin laajennusta koskevan asemakaavan. Kesko on iloksemme päättänyt investoida Maailman parhaaksi ruokakaupaksikin vuonna 2019 valitun Järvenpään K-citymarketin tulevaisuuteen suurella laajennushankkeella. Päivittäistavarakaupan menestysreseptiä tullaan viemään uudelle tasolle yli 6 000 kerrosneliömetrin pinta-alan kasvattamisella.  

Ruokakaupan itsensä lisäksi uusia liiketiloja tullaan mahdollisesti tarjoamaan myös pienemmille yritystoimijoille, sillä Kesko suunnittelee K-citymarkettiimme uuden, joustavan ja monikäyttöisen kauppakäytävän toteuttamista. 

Pidin tästä positiivisesta Citymarketin investointiuutisesta kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron valtuuston kokouksessa.

Uusien liiketilojen saaminen tuo mukanaan mahdollisuuksia uusille palveluille, myymälätiloille ja muulle yhteisöveroa Järvenpäälle kerryttävälle toiminnalle. Kun Citymarket jo entuudestaan suurena kauppapaikkana laajentaa toimintaansa, se voimistaa Järvenpään keskusta-alueen elinvoimaa. Elinvoima ei synny vain yhden yrityksen vaikutuksista, mutta se voi toimia alustana monille pienempien yritystenkin menestykselle. 

Citymarketin uudet liiketilat voivat kannustaa hyvän sijaintinsa ja asiakasvirtojensa myötä yrityksiämme laajentamaan toimintaansa uusille urille. Kasvuun kannustaminen on mainittu painopisteenä myös tuoreessa yritys- ja elinkeino-ohjelmassammekin. Tämä on siis mahdollisuus lisätä kaupungin vetovoimaa sekä asukkaiden että muiden yritysten näkökulmasta. 

Kun taloudessa on yleisesti tiukkaa, loistavat yksityisten investointien valonpilkahdukset aiempaa kirkkaampina tähtinä ja korostavat Citymarketin kaltaisten hankkeiden näkyviä ja piileviä hyötyjä. Potentiaali kasvaviin yhteisöverotuloihin, jota uudet yritykset ja laajennetut liiketilat tuovat, on avainasemassa kaupunkimme talouden vahvistamisessa.  

Kokoomuksen valtuustoryhmä toivoikin valtuustossa pidettävän vahvasti esillä, että nämä yksityiset investointihankeaikeet osoittavat Järvenpään olevan houkutteleva ja kannustava ympäristö uudelle liiketoiminnalle. 

Kun yritykset valitsevat laajentaa tai sijoittaa toimintaansa kaupunkiimme, se heijastaa niin taloudellista potentiaalia myös yhteistyön voimaa Järvenpäässä. Niitä haluamme pitää esillä myös jatkossa.

Ryhmäpuheenvuoroni on luettavissa kokonaisuudessaan Järvenpään Kokoomuksen nettisivuilta.

Henri Kontkin allekirjoitus
03/2024

HOK-Elannon edustajiston vaalit 2024

01/2024

Kohti uutta vuotta ja uusia kaupunkipolitiikan haasteita

11/2023

Politiikan kuukausikatsaus 11/2023: Vähemmän investointeja, vähemmän velkataakkaa Järvenpäälle

Parempaa päätöksentekoa

tehdään yhdessä!

Henri Kontki sohvalla tiiminsä kanssa